Kulttuuriympäristö

Pohjanmaalla maisemaa leimaa maankohoaminen

Kulttuuriympäristö syntyy ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta. Maisemarakenne, jota Pohjanmaalla leimaa vahva maankohoaminen, on antanut perusedellytykset ihmisen toiminnalle. Ihminen on joko sopeutunut luontoon, oppinut elämään sen kanssa sopusoinnussa, tai muokannut sitä. Kulttuuriympäristön historiallisia jälkiä on havaittavissa myös yhdyskuntarakenteessa, esimerkiksi asutuksen sijoittumisessa maisemaan, vanhoissa tielinjauksissa ja peltoaukeamien rakenteessa.

Esihistoriallisena aikana, kun valtaosa Pohjanmaan maakunnasta oli vielä veden peitossa, ihmistoiminta hakeutui niille luodoille ja kareille, jotka nykyään ovat maiseman lakialueita. Myöhemmin väestö asettui jokivarsiin, koska ne tarjosivat hyvää viljelysmaata ja joki toimi kulku- ja kuljetusväylänä. Näin vuosisatojen saatossa nauhakylät ovat muodostuneet jokivarsiin. Rannikko taas tarjosi hyviä edellytyksiä kaupanteolle, ja näin sille perustettiin kaupunkeja. Saaristokylien pienpiirteisessä maisemassa asutus ja kalastusyhteisöt ovat muodostaneet rykelmiä mäkien laelle ja rinteille.

Kiinteää asutusta

Pohjanmaalle kiinteä asutus on tullut 1600-luvulla. Kylät olivat rakenteeltaan tiiviitä, suuria ryhmä- tai rivikyliä. Pääosin 1700-luvun loppupuolella suoritetun isojaon yhteydessä kylien rakenne ja koostumus muuttuivat. Vielä nykyään maaseudulle on tyypillistä harvarakenteisuus ja hajallaan oleva asutus, mikä on seurausta erinäisille maanjaoille. Tästä syystä alkuperäisen luonteensa säilyttäneet kylät ovat arvokkaita. Vaasan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Kristiinankaupunki perustettiin 1600-luvulla, Kaskinen 1700-luvun lopulla. Kaupankäynnin ansiosta Pohjanmaan laivanrakennusperinne kukoisti, mikä puolestaan edisti puutalorakentamista. Aikaisemmissa puukaupungeissa tulipalot olivat jatkuvasti läsnä olevia vaaratekijöitä. Valtaosa puukaupungeista paloi, ja juuri siksi säilyneet puukaupunginosat ovat arvokkaita. Tyypillisiä rakennetulle kulttuuriympäristölle Pohjanmaalla ovat kaksikerroksiset pohjalaistalot, niin sanotut kaksfooninkiset, sekä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa rakennetut ruukinkartanot.

 kollage
Kuvat: Christine Bonn ja Melinda Lyttbacka

Kansallinen kulttuuriympäristöstrategia

Valtioneuvosto antoi maaliskuussa 2014 periaatepäätöksen kulttuuriympäristöstrategiasta vuosiksi 2014–2020. Strategiassa esitetyn määritelmän mukaan ”kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnasta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuuriympäristö pitää sisällään kulttuurimaisemia, aluekokonaisuuksia ja yksittäisiä kohteita.” Strategiassa kulttuuriympäristö jaetaan kolmeen kategoriaan; kulttuurimaisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä arkeologiseen kulttuuriperintöön. Vuonna 2006 ilmestyi Pohjanmaan liiton julkaisu maakunnan muinaisjäännöksistä, ”Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla”.

Kansallisten sekä maakunnallisten ja seudullisten kulttuuriympäristöjen päivittäminen

Valtioneuvosto nimesi vuonna 1995 kaikkien maisemamaakuntien ja -seutujen alueelta yhteensä 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Nämä kulttuurimaisema-alueet inventoitiin uudelleen vuosina 2010–2014. Pohjanmaan liiton alueella inventoitiin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat maisema-alueet. Myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on päivitetty. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) päivitettiin vuonna 2009.

Pohjanmaan liitossa on tehty yksityiskohtaisempi selvitys maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Maakunnan kuntien kulttuuriympäristöt inventoitiin ja käytiin läpi yhteistyössä kuntien sekä asiantuntijaviranomaisten ja -organisaatioiden kanssa. Ehdotus maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaiksi kulttuurimaisemiksi ja rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi viedään Pohjanmaan maakuntakaavaan 2040, ja ehdotusta työstetään edelleen osana maakuntakaavan laadintaa.

 

till kulturlandskapssidanKruunupyyn Kaitåsen. Kuva: Christine Bonn

Päivitetty 15.12.2017, Kello 08.55, Harriet Skog-Mandell.