Maisemarakenne

Pohjanmaan maisemarakenteeseen vaikuttaa voimakkaasti ainutlaatuinen ja yhä jatkuva maankohoaminen, jonka nopeus on paikasta riippuen 5–8 mm vuodessa. Täällä näkemämme maisema on merivesien huuhtoutumaa, mikä tarkoittaa sitä, että alue on aikaisemmin ollut Itämeren merenpohjaa. Maisema on laakea ja laaja ja muodostuu vedenjakajaselänteisiin rajautuvista jokimaisemista, jotka ulottuvat maakuntarajan yli sisämaahan, sekä laajasta saaristosta lukusine saarineen,
luotoineen ja karineen. Pohjanmaan maakunnan alue sijoittuu lakeus- ja rannikkovyöhykkeelle.

Lakeusvyöhyke on paljastunut veden alta noin 7 000–3 000 vuotta sitten ja sijaitsee 20–90 metriä merenpinnan yläpuolella. Rannikkovyöhykkeeseen kuuluvat viimeksi veden alta noussut maisema sekä saaristo. Vyöhykkeen maisema muuttuu jatkuvasti, ja maankohoamisen vaikutus on selvästi havaittavista yhden ihmisen eliniän aikana.

Maiseman perusrakenne harjuselänteineen ja jokilaaksoineen ohjaa veden kulkua, ja lakeusvyöhykkeen harjuselänteet ovat huuhtoutuneet vähäravinteiseksi ja laaksopainanteet täyttyneet hienorakeisesta aineksesta.

Suomi on jaettu kymmeneen eri maisemamaakuntaan, joista osa jakautuu edelleen seutuihin. Jako maisemamaakuntiin ilmentää maakuntien ja seutujen luonnonpiirteiden ja kulttuurimaisemien ominaispiirteitä.

Pohjanmaan liiton alue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, pääosin Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun ja osin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun.

till landskapsstruktursidan

 Maankohoamisranta Maalahden saaristossa. Kuva: Christine Bonn

Päivitetty 18.08.2014, Kello 13.32, .