Hakuohjeet
Mitä ennen hanketta ja mitä sen jälkeen?
Hakemuksessa on selvitettävä, miten suunnittelussa on huomioitu hankkeen kannalta merkityksellisten, aiempien hankkeiden tuotokset tai muu alan kehittämistyö. Lisäksi on selvitettävä, miten toimintaa jatketaan, ja mikä taho on vastuussa toiminnasta hankkeen päättymisen jälkeen.
Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tuensaajalla on oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke. Tuensaajalla on myös oltava valmiudet vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen tai toiminta on oltava siirrettävissä jonkun muun nimetyn tahon vastuulle. Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä.
Kustannusten korvausperusteet
Kaikissa hankkeissa käytetään yksinkertaistettuja kustannusten laskentamalleja, joita ovat prosenttiperusteinen kustannusmalli (ns. flat rate) tai kertakorvaus (ns. lump sum).
Vain hyvin poikkeuksellisista, hankkeen toimintaan liittyvistä syistä yleiskulut voidaan hyväksyä toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Tarkemmat kuvaukset kustannusmalleista löytyvät osoitteessa www.rakennerahastot.fi.
Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen, ja päätös tehdään koko hankkeen toteuttamisajaksi ja koskee hankkeen kaikkia tuensaajia ja tuen siirronsaajia.
Valintaperusteet
Hankkeet arvioidaan ja pisteytetään Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 seurantakomitean hyväksymien yleisten ja erityistavoitekohtaisten arviointiperusteiden mukaan. Toimintalinjalle 2 osoitetut hakemukset arvioidaan ja pisteytetään rakennerahasto-ohjelmalle hyväksyttyjen yleisten ja erityistavoitekohtaisten valintaperusteiden mukaisesti.
Toimintalinjan 8 hakemusten arvioinnissa ja pisteytyksessä käytetään yleisten valintaperusteiden lisäksi REACT-EU:n erityistavoitekohtaisia valintaperusteita, jotka on esitetty ohjelmamuutoksen yhteydessä (REACT-EU ohjelmamuutos 25.2.2021).
Toimintalinjojen ja erityistavoitteiden tarkempi kuvaus löytyy Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelma löytyy www.rakennerahastot.fi -sivustolta.
Valintamenettely
Rahoittajana on Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan liitto päättää rahoituksesta Pohjanmaan liiton tekemän hankearvioinnin ja kannanoton perusteella.
Rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää kaikki ohjelman yleiset valintaperusteet sekä saada erityisten valintaperusteiden pisteytyksessä vähintään puolet enimmäispisteistä, jotta hanketta voitaisiin harkita rahoitettavaksi. Erityisten valintaperusteiden osalta arviointi tehdään asteikolla 1 –5 (1 = hanke ei tue lainkaan kyseisen valintaperusteen toteutumista, 5 = hanke tukee merkittävästi kyseisen valintaperusteen toteutumista).
Tarvittaessa Pohjanmaan liitto pyytää hakemuksiin tarkennuksia tai lisäselvityksiä. Lisäksi liitto pyytää muilta rahoittajilta tai keskeisiltä yhteistyökumppaneilta lausuntoja tai kommentteja hakemuksesta. Liitto pidättää itsellään oikeuden neuvotella hankkeiden yhdistämisestä.
Hakemusten laatiminen
Rahoitusta haetaan www.eura2014.fi -järjestelmässä sähköisesti.
EURA 2014 -järjestelmään et enää vuodesta 2020 alkaen voi tunnistautua vanhaan tapaan Katso-käyttäjätunnuksella ja salasanoilla, vaan tunnistautumisessa käytetään joko henkilökohtaisia pankkitunnisteita, mobiilivarmennetta tai varmennekorttia. Tunnistustavan voit valita itse. Pankkitunnisteista saat lisätietoa omasta pankistasi, mobiilivarmenteesta puhelinoperaattoreilta ja osoitteesta https://mobiilivarmenne.fi/ sekä varmennekorteista Väestörekisterikeskuksen (v. 2020 alkaen Digi- ja väestötieto-virasto) ja poliisin sivuilta.
Tunnistustavan lisäksi muutetaan tapaa, jolla oikeutesi EURA 2014 -järjestelmän palvelujen käyttöön tarkistetaan. Tässä tarkoituksessa Katso-palvelun käyttö päättyy kahdessa eri vaiheessa. Tilalle tulee Suomi.fi-valtuuspalvelu.
1. Jos organisaatiosi kuuluu kaupparekisteriin (eli on esim. yritys), muutos tapahtuu jo vuodenvaihteessa 2019–2020. Tällöin edellytetään Suomi.fi-valtuuspalvelun uusien valtuuksien käyttöönottoa jo vuoden 2019 puolella, jotta EURA 2014 -järjestelmän käyttö olisi mahdollista keskeytyksittä myös vuodenvaihteen jälkeen. Lisäksi tunnistautumistapasi muuttuu edellä kuvatulla tavalla.
2. Jos organisaatiosi ei kuulu kaupparekisteriin (eli on esim. julkinen organisaatio), uusia Suomi.fi-valtuuspalvelun valtuuksia ei oteta vielä käyttöön, vaan vasta myöhemmin tarkentuvana ajankohtana vuonna 2020. Tunnistautumistavan muutos jo vuodenvaihteessa koskee kuitenkin myös sinua.
Hakemukset tulee tehdä suomeksi tai ruotsiksi.
Hakemuslomakkeeseen ja tietojärjestelmässä oleviin ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Hakemuslomakkeessa toimintalinjaksi tulee valita toimintalinja 2 tai 8, koska hakemuksen muut sisällöt muotoutuvat sen mukaisesti. Hakemusta voi muokata aina siihen asti, kunnes jättää sen viranomaiskäsittelyyn.
Yhteishankkeessa vain päätoteuttaja käyttää EURA 2014 -järjestelmää. Toteuttajien välillä tulee olla sopimus, jolla päätoteuttaja valtuutetaan edustamaan osatoteuttajia hankkeen toteuttamista koskevissa asioissa.
Ennen hakemuksen laatimista kannattaa perehtyä seuraaviin asetuksiin, jotka löytyvät www.rakennerahastot.fi-sivustolta:
• Valtioneuvoston asetus 358/2014 rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten
tukikelpoisuudesta, 30.4.2014
• Valtioneuvoston asetus 357/2014 alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden
rahoittamisesta, 30.4.2014
Lisäksi hakijan tulee tutustua viestintäohjeisiin, jotka löytyvät www.rakennerahastot.fi-sivustolta.
Hakemusten toimittaminen
Koska rahoituksen hakeminen tapahtuu sähköisesti, sitä ei tarvitse tulostaa ja toimittaa allekirjoitettuna rahoittavalle viranomaiselle (Pirkanmaan liitolle). Myös liitteet toimitetaan sähköisesti EURA2014-järjestelmän kautta. Yhteishankkeissa tulee pakollisena liitteenä toimittaa yhteishankkeen sopimus. Päätoteuttajan tulee varmistaa, että yhteissopimus sisältää myös selvityksen muiden hakijoiden eli ns. osatoteuttajien nimenkirjoitusoikeuksista. Rahoitussitoumukset (ei omarahoitusosuudesta) tulee toimittaa ennen päätöksentekoa rahoituksen myöntämisestä. Mikäli hakijan ilmoituksen mukaan arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, hakijan tulee esittää verohallinnolta saadun tai muun riittävän selvityksen siitä, ettei kyseiseen hanketoimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta.
