Suomen kestävän kasvun ohjelman elvytysrahat on kohdennettava kansallisesti tehokkaasti

Länsi-Suomen maakuntajohtajien kannanotto

Koronaviruspandemian taloudelliset vaikutukset ovat rajut koko Suomessa. Erityisen vakavasti seuraukset näkyvät vahvasti vientivetoisessa Länsi-Suomessa. Alueen elinkeinotoiminnan elvyttäminen ja teollisuuden uudistaminen ovat oleellisia tekijöitä koko Suomen toipumisen näkökulmasta. Talous on saatava pyörimään nopeilla, järkevästi kohdennetuilla toimenpiteillä.

Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaan investointi- ja uudistuskokonaisuuksilla tavoitellaan pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia ja keskitytään suuriin kokonaisuuksiin. Erityisesti haetaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan työllisyyttä. Priorisoinnissa keskeisiä ovat vaikutukset työllisyyteen, kilpailukykyyn, julkisen talouden kestävyyteen sekä nettopäästövähennyksiin, kiertotalouden vahvistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Länsi-Suomen maakunnat kannattavat kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ja valtakunnallisesti merkittäviä ratkaisuja. Koronakriisistä toipuminen edellyttää laajoja, maakuntarajat ylittäviä uudistushankkeita. Nyt tarvitaan nopeita, erityisesti vientiteollisuutta ja sen toimintaedellytyksiä vahvistavia toimia. Länsi-Suomi on kasvupotentiaalialue, jossa kehittämisrahat tuottavat nopeasti kansantaloudellista hyötyä. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on perusteltua sisällyttää myös kestävän liikenteen investointeja.

Vientiteollisuuden yrityksillä on jopa suurempi vaikutus Suomen kansantalouteen kuin on aiemmin arvioitu. Tuoreen selvityksen mukaan vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verotuloja vientiteollisuus toi vuonna 2019 kokonaisuudessaan yli 28 miljardia euroa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että vienti-Suomen toimintaedellytykset pidetään kilpailukykyisinä. Vahvaan osaamiseen ja TKI-toimintaan perustuvan viennin vahvistuminen nostaa Suomen uuteen kasvuun ja sitä kautta helpottaa myös julkisen talouden ahdinkoa.

Me Länsi-Suomen maakuntajohtajat muistutamme, että alueeltamme löytyvät tulevaisuuden kestävän kasvun eväät. Kehittämispanostuksia on perusteltua suunnata sinne, missä mahdollisuudet kasvulle ja kansantalouden saama hyöty ovat suuria. Tämä koskee sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman varoja että EU:n rakennerahoituksen 2021–2027 jakautumista maakuntien välillä.

Asko Peltola, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto                                                                                                     

Pekka Hokkanen, vs. maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto

Esa Halme, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto

Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Asko Aro-Heinilä, maakuntajohtaja, Satakuntaliitto

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto