Timo Saari

Timo Saari: Alkutuotannon tukemisesta

28.2.2023

Kyselytutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista arvostavat kotimaista ruokaa. Lähes kaikki suomalaiset myös ymmärtävät, että Suomen huoltovarmuus vaatii omaa vahvaa alkutuotantoa ja elintarviketuotantoketjua. Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa erityisesti sen turvallisuuden, puhtauden, luotettavuuden ja työllistävän vaikutuksen vuoksi. Kotimaisuutta arvostetaan myös siksi, että se koetaan ilmastoystävällisenä valintana, joskin tässä asiassa tulee esiin myös mielipide-eroja.

Maatilojen kannattavuus on kärsinyt kustannustason noususta. Lannoitteet, polttoaineet, energia ja rehut ovat kallistuneet, mutta tuottajahinnat eivät ole nousseet ainakaan samassa suhteessa. Osa maatiloista horjuu lopettamisen partaalla, osa sinnittelee ja sitten löytyy osa, joka myös menestyy.

Suomalainen maatalous on kärsinyt erittäin paljon Venäjä-pakotteista. Venäjän miehitettyä vuonna 2014 Ukrainan Krimin on erilaisia pakotteita lisätty asteittain. Monet muistavat ns. Putin-juustot vuodelta 2014. Vielä vuonna 2013 Venäjä oli Suomen ylivoimaisesti suurin yksittäinen elintarvikkeiden vientimaa. Ei ole enää. Venäjän vastapakotteet EU:n asettamiin pakotteisiin iskivät erittäin pahasti juuri suomalaiseen maanviljelijään. Suomalainen elintarviketeollisuus ei ole onnistunut löytämään korvaavia vientimarkkinoita muualta. Elintarvikevientiin olisikin satsattava huomattavasti nykyistä kovemmin. Tämä pitäisi olla hyvin selkeä hallitusohjelmatavoite.  Meillä on maailman puhtainta ruokaa tarjolla. Kuitenkin viennin edistäminen takkuilee. Teollisuudessa Suomi pärjää laadulla ja innovaatioilla. Sama ajattelutapa pitäisi toteuttaa onnistuneesti myös maatalouteen ja elintarvikevientiin. Emme pysty kilpailemaan – edes vahvasti tuettuna – suurille tuottajamaille raaka-aineen hinnoissa. Meidän tulisi pystyä löytämään uusia markkinasegmenttejä tai jopa luomaan sellaisia.

Maatalouden tukemisen suuntaviivat määrittää EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (Common agriculture policy) - tuttavallisemmin CAP. Voimassaoleva CAP2027-suunnitelma kattaa nykyisen rahoituskauden maaseutuohjelman, suorat tuet ja osittain maatalouden markkinatuet. CAP-suunnitelman sisällöstä päättää Suomessa valtioneuvosto ja EU:ssa Suomen suunnitelman hyväksyy komissio. CAP2027-suunnitelmassa kuvataan maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. CAP2027 nostaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osaksi maatalouden tukipolitiikkaa. Alueemme maatilat ovatkin tarttuneet hanakasti esimerkiksi biokaasun tuotantoon ja myös aurinkokennoinvestointeihin. Muuten CAP2027 ei aiheuta valtavan suuria muutoksia maatalouden ja maaseudun yritysten toimintaedellytyksiin.

Maatalouden ja maaseudun yritysten investointeihin voitaisiin Pohjanmaalla ohjata enemmänkin tukea kuin on käytettävissä. Investointeihin tarvittaisiin myös lisää rohkeutta siten, että maaseutuyrittäjien hiukan villimpiinkin ideoihin olisi saatavilla investointitukea. Samoin kuin muussa yritystoiminnassa, maataloudessa pitäisi pystyä luomaan uusia konsepteja, ideoita, palveluita jne., joista osa nousee menestykseen ja osa taas osoittautuu kannattamattomiksi ja lopahtaa. Maaseudun ja maatalouden kansallisessa tukemisessa, erityisesti Pohjanmaan näkökulmasta, on tärkeää, että yritystoiminnan omistajanvaihdoksiin ja investointeihin panostetaan. Maatalousyrittäjyys on muuttumassa yhä enemmän muun yrittäjyyden suuntaan. Pohjanmaalla on tehty rohkeita valintoja: mm. erikoistuttu ja investoitu uuteen. Pohjalainen maaseutu menestyy rohkeiden ja strategisten ratkaisujen avulla. Näitä ratkaisuja myös tulevaan hallitusohjelmaan kirjattavien suunnitelmien ja toimien tulisi olla tukemassa.

Timo Saari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja 1.3.lukien. Aikaisemmin ylijohtaja Pohjanmaan ELY-keskuksella. 

Siirry "Ajankohtaista liitosta"-sivulle