Blogi: Vetyverkosto ja nopean kehittämisen alueet Pohjanmaalla
Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää nopeasti. Päästöjen vähentämiseksi ja energiahuollon vahvistamiseksi kaavaillaan uusia energiantuotanto- ja energiainfrastruktuuriratkaisuja. Suomessa on parhaillaan käynnissä kansallisen vetoverkoston suunnittelu, ja samaan aikaan EU:n lainsäädännöllä pyritään edistämään uusiutuvan energian käyttöä.
Pohjanmaan liitto toteutti vuonna 2025 AKKE-rahoitteisen hankkeen, Vetyverkosto ja nopean kehittämisen alueet Pohjanmaalla, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten maakunnassa voidaan valmistautua tulevaan kehitykseen. Hankkeessa keskityttiin kahteen kysymykseen: miten Pohjanmaa voitaisiin liittää tulevaan vetyverkostoon ja mitkä alueet soveltuisivat uusiutuvan energian, ensisijaisesti aurinkoenergian, nopean kehittämisen alueiksi.
Kansallisen vetyverkoston suunnittelu
Suomen kansallisen vedyn siirtoverkon suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Suunnittelusta vastaa Gasgrid Finland, ja ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan vuosina 2025–2027. Tavoitteena on, että vetyverkon ensimmäiset osuudet otettaisiin käyttöön 2030-luvun alussa.
Vetyverkoston on pitkällä aikavälillä tarkoitus yhdistää vedyn tuottajat ja käyttäjät, kuten teolliset toimijat. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan runkolinjan lisäksi liityntäputkia, jotka liittävät paikalliset teollisuuslaitokset vedyn siirtoverkkoon.
Pohjanmaan maakuntakaavassa 2050 on jo osoitettu kaasuputken yhteystarve maakunnan halki. Tarkasta linjauksesta päätetään kuitenkin vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa huomioidaan muun muassa muu alueidenkäyttö, kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvot sekä turvataan alkutuotannon toimintaedellytykset.
Osana hanketta analysoitiin tulevan vetyverkoston liityntäputkien mahdollisia sijainteja. Analyysi tehtiin hyödyntämällä paikkatietoperusteisia kartta-analyyseja, joissa ulkopuolelle jätettiin esimerkiksi suojellut luonnonympäristöt, tärkeät kulttuuriympäristöt ja taajama-alueet.
Tuloksena esitetään alueet, joissa on potentiaalinen liityntämahdollisuus vedyn siirtoverkkoon sekä alueet, jotka vaativat lisäselvityksiä. Kartoitus antaa näin yleispiirteisen kuvan siitä, missä mahdollisesti on edellytyksiä tulevaisuuden energiainfrastruktuurille maakunnassa.
Uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet
Hankkeessa kartoitettiin myös mahdollisia uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita. Taustalla on uusiutuvaa energiaa koskeva EU-direktiivi RED III, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa energiantuotannon lupamenettelyjä.
Suomessa suunnitellaan ensi vaiheessa nopean kehittämisen alueet ensisijaisesti aurinkoenergian tuotantoa varten sekä mahdollisesti siihen liittyvät energiavarastot. Valittavien alueiden tulee olla sellaisia, että energiantuotannosta ei odoteta aiheutuvan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi etusijalle asetetaan ihmistoiminnan seurauksena muuttuneet alueet, kun taas esimerkiksi suojeltuja luonnonympäristöjä ja tärkeitä maatalousmaita ei voi nimetä nopean kehittämisen alueiksi.
Hankkeessa tehdyt analyysit antavat yleispiirteisen kuvan siitä, missä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueille saattaa olla edellytyksiä. Alueiden soveltuvuuden arviointiin tarvitaan kuitenkin yksityiskohtaisempia analyyseja, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja nykyinen alueidenkäyttö.
Työ kytkeytyy myös ESPON RE-Industry -hankkeeseen, jossa tutkitaan alueiden mahdollisuuksia hyödyntää teollisuuden vihreää siirtymää.
Tulevan kehittämisen perusta
Hankkeen tulokset toimivat strategisena perustana sekä vedyn infrastruktuurin että uusiutuvan energiantuotannon jatkosuunnittelulle Pohjanmaalla. Rinnalle tarvitaan tarkempia analyyseja, kun konkreettiset hankkeet alkavat muotoutua.
Kartoittamalla mahdollisuudet jo nyt luodaan tietopohja jatkosuunnittelulle. Sen ansiosta alueen valmius on parempi, kun uudet vihreän siirtymän investoinnit tulevat ajankohtaisiksi.
Marika Häggblom, aluesuunnittelija, Pohjanmaan liitto
Hankkeen loppuraportti: