Kaavoitusprosessi

Kaavoitus tarkoittaa maankäytön suunnittelemista eri tarkoituksiin. Kaavassa varataan alueita muun muassa teitä, asutusta, kaupallisia palveluja, teollisuutta ja satamia varten, virkistysalueita, arvokkaita luontoalueita, maa- ja metsätalousalueita sekä tuulivoimaloiden alueita. Suunnitelmia tehdään sitä varten, että yhdyskuntatoiminnat voidaan jäsentää ja järjestää optimoidusti sekä antaa elinkeinolle kehittämismahdollisuudet.

Suomessa ympäristöministeriö ohjaa maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Ohjauksen avulla pyritään saavuttamaan hyvä elinympäristö, kestävät yhdyskunnat ja rakentamisen hyvä laatu. Tärkeää on, että suunnittelu on avointa ja että kaikki osalliset voivat osallistua työhön. Tätä yhteistyötä kutsutaan kaavoitusprosessissa vuorovaikutukseksi.

Suomen kaavoitusjärjestelmä sisältää kolme eri kaavatasoa. Siihen kuuluu maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Näistä kolmesta kaavamuodosta maakuntakaava on kaikkien yleispiirteisin, mikä tarkoittaa sitä, että tällä kaavatasolla suunnitellaan sellaista maankäyttöä, jolla on seudullinen tai maakunnallinen merkitys. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto. Kunnilla on yksinoikeus laatia yleiskaavoja ja asemakaavoja.