Blogi: Vakaus on kasvun perusta – mutta miten se saavutetaan kriisien keskellä?
Paras perusta yritysten kasvulle on vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö. Tästä lähtökohdasta on vaikeaa pitää kiinni nykyisen epävarmuuden keskellä, kun maailmaa ravistelevat sodat ja geopoliittiset jännitteet ulottuvat jo omille rajoillemme. Samaan aikaan Suomen hallitus joutuu tasapainottelemaan tiukkojen säästöpaineiden ja talouskasvun tukemisen välillä.
Hallitus pyrkii parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä useilla keinoilla. Ensinnäkin se vahvistaa suomalaisten ostovoimaa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta ja kasvattamalla työtulovähennystä. Lisäksi yrittämisen edellytyksiä kohennetaan konkreettisesti, sillä yhteisöveroa lasketaan 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Nämä ovat tärkeitä signaaleja markkinoille, ja niiden vaikutusta täydentävät jatkuvat investoinnit liikenneverkkoon sekä panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen.
Yritystukien roolista on Suomessa käyty pitkään kriittistä keskustelua, ja monet ovat peräänkuuluttaneet perusteellista "tukiviidakon" raivaamista. Maailmalla tilanne on kuitenkin toinen. Jatkuvat kriisit ovat yleistäneet tukia, ja valtiot käyvät jopa keskinäistä tukikilpailua osana teollista politiikkaansa. Tämä asettaa Suomenkin strategisten valintojen eteen.
Hallitus on päättänyt sopeuttaa yritystukia leikkaamalla niitä yhteensä noin 141 miljoonalla eurolla. Päätös ei kuitenkaan kohdistu kaikkiin tukiin samalla tavalla. Business Finlandin muita kuin T&K-tukia (tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukia) vähennetään 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen. Tämä on osa laajempaa muutosta, jossa esimerkiksi elinkeinopoliittisen varauksen ja Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeen valtuuksia alennetaan 90 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Samalla kuitenkin laajennetaan suurten investointien verohyvitystä tukemaan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Myös verotukia karsitaan yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla, mutta maatalouden energiaverotukiin nämä leikkaukset eivät kohdistu.
Nämä päätökset, erityisesti T&K-tukien rooli, ovat elintärkeitä Pohjanmaan kaltaisille alueille. Pohjanmaa sijoittui vuonna 2024 peräti viidenneksi eniten yritystukea asukasta kohti saaneena maakuntana, ja suurin osa tästä tuesta on kohdistunut TKI-toimintaan (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta), kansainvälistymiseen ja yleiseen yritystoimintaan. Alueen pienten ja keskisuurten yritysten kasvuhakuisuus on nousussa, tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan, ja ne hakevat ulkoista rahoitusta erityisesti kone- ja laiteinvestointeihin. Jopa 30 prosentilla alueen pk-yrityksistä TKI-menot ovat 3–5 prosentin luokkaa liikevaihdosta, mikä tekee Business Finlandin ja ELY-keskusten tuista kriittisiä kilpailukyvyn ylläpitäjänä. Nämä yritykset tarvitsevat vakaan, ennakoitavan ja pitkäjänteisen tukipolitiikan, eivät lyhytnäköisiä, reaktiivisia leikkauksia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö on edelleen kasvun paras perusta. Hallituksen tekemät sopeutukset ovat välttämättömiä, mutta niitä on arvioitava pidemmän aikavälin vision kautta. Lyhytjänteiset ja nopeasti vaihtuvat tukipäätökset tekevät ennustamisesta vaikeaa. Vakauden ja ennustettavuuden takaamiseksi yritystukipolitiikassa, kuten T&K-politiikassakin, olisi siksi pyrittävä parlamentaariseen ja pitkäjänteiseen yhteisymmärrykseen.
Mats Brandt, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto
Lähde: Tilastokeskus, yritystukitilasto 2024.