Länsirannikon suuntaisen ratayhteyden tarveselvitys valmistui
Aaltorata-rautatieyhteyttä koskeva ensimmäinen tarveselvitys on valmistunut. Selvitys on tehty Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton ja Pohjanmaan liiton toimeksiannosta. Työssä on tarkasteltu uuden länsirannikon suuntaisen ratayhteyden toteutusmahdollisuuksia sekä sen vaikutuksia liikennejärjestelmään, elinkeinoelämään ja aluekehitykseen. Tarveselvitystä hyödynnetään maakuntakaavojen ja muiden alueiden käytön suunnitelmien taustaselvityksinä.
Aaltorata erottuu suurten ratahankkeiden joukosta ennen kaikkea poikkeuksellisen kustannustehokkaana kokonaisuutena, arvioltaan noin 6–7 miljoonaa euroa kilometriä kohden.
– Aaltorata on strateginen kokonaisuus, joka yhdistää länsirannikon kaupungit ja työmarkkina-alueet uudella tavalla. Tarveselvitys osoittaa, että hankkeen jatkotarkastelulle on realistinen pohja. Yhtenäinen ratayhteys vahvistaisi koko alueen pitkän aikavälistä kehityspotentiaalia, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt.
Selvityksessä tarkasteltu ratakäytävä kulkee Uudestakaupungista Rauman ja Porin kautta Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja edelleen Pietarsaaren seudulle, missä se liittyisi nykyiseen päärataan. Länsirannikolla ei ole tällä hetkellä vastaavaa pohjoisesta etelään ulottuvaa ratayhteyttä, vaan henkilö- ja tavaraliikenne ovat pääosin valtatie 8:n varassa.
Aaltorata muodostaisi uuden raideliikenteen käytävän rannikon kaupunkien, satamien ja lentoasemien välille sekä suoran yhteyden valtakunnalliseen rataverkkoon, kytkien Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista liikenne‑ ja kuljetusverkkoa.
Tarveselvityksen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva radan tarpeesta, mahdollisista linjausvaihtoehdoista ja vaikutuksista alueen kehitykseen.
– Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta kyse olisi merkittävästä liikennehankkeesta läpi vientimaakuntien. Toteutuessaan raide toimii Länsiradan jatkeena ja kytkee läntisen rannikon Tukholman liikennekäytävään, toteaa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen.
Linjaukset ja vaikutukset
Ratakäytävää on hahmoteltu maakuntakaavoituksen tasoisella tarkkuudella noin 800 metriä leveinä maastokäytävinä. Eri rataosuuksille on tunnistettu useita vaihtoehtoisia linjauksia, ja suunnittelussa on huomioitu keskeiset ympäristö- ja maankäyttötekijät, kuten Natura-alueet, pohjavesialueet sekä maisema- ja kulttuuriympäristöt.
Selvityksessä tarkastellun liikennöintimallin mukaan Aaltorata mahdollistaisi nopeammat junayhteydet länsirannikon kaupunkien välillä ja loisi uusia suoria yhteyksiä rannikon kaupunkikeskusten välille.
– Tarveselvitys osoittaa, että Aaltoradalla on potentiaalia nostaa koko Länsi-Suomen saavutettavuus täysin uudelle tasolle kustannustehokkaalla tavalla. Sillä olisi merkittävää vaikutusta rannikon elinvoimaan, sillä ratayhteys laajentaisi työssäkäyntialueita, parantaisi siten työvoiman saatavuutta ja tukisi erityisesti teollisuuden ja logistiikan investointeja. Lisäksi Aaltorata parantaisi länsirannikon satamien saavutettavuutta ja lisäisi raideliikenteeseen perustuvien kuljetusten mahdollisuuksia, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen.
Noin 360 kilometriä pitkän Aaltoradan rakentamiskustannusten on arvioitu olevan tarveselvityksen mukaan noin 2,05–2,55 miljardia euroa.