Raportti: Pohjanmaa, Västerbotten ja Västernorrland voivat nousta Euroopan vihreän teollisen uudistumisen voimakeskukseksi
Kolme aluetta Merenkurkun ympärillä – Pohjanmaa, Västerbotten ja Västernorrland – on tällä hetkellä Euroopan kilpailukykyisimpiä uusille vihreille, energiaintensiivisille investoinneille. Tämä ilmenee uudesta ESPON RE-INDUSTRY -tutkimuksesta, jossa verrattiin 1 350 eurooppalaista aluetta ja kartoitettiin parhaat edellytykset tulevaisuuden teollisuuden sijoittumiselle muun muassa biotalouden, akkuketjun, vetytalouden ja datakeskusten osalta.
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin torstaina 15. tammikuuta yhteisessä seminaarissa Aurora Botnia -aluksella. Raportti, joka keskittyy erityisesti Pohjanmaahan, Västerbotteniin ja Västernorrlandiin, osoittaa, että nämä kolme aluetta ovat keskenään huomattavasti samankaltaisempia kuin muut alueet sekä vahvuuksiltaan että haasteiltaan.
– Alueillamme on vahvat edellytykset uusiutuvan energian tuotannossa, teollisessa osaamisessa ja toimivissa ekosysteemeissä. Tämä on yhteinen voimavara, ja toimimalla yhdessä voimme lisätä vaikuttavuutta entisestään, kertoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt.
Raportissa alueet sijoittuvat EU:n kärkeen useissa nettonollateknologioissa alhaisen sähkön hinnan, uusiutuvan energian korkean osuuden ja vahvojen teollisuusklustereiden ansiosta. Västernorrlandilla on erityisen hyvät edellytykset biotaloudelle sekä biopolttoaineiden ja biokemikaalien tuotannolle, Västerbotten erottuu edukseen vedyn avulla tapahtuvassa metallintuotannossa, ja Pohjanmaalla on EnergyVaasa-klusterin ansiosta vahva asema akkuketjussa ja energiateknologia-alalla.
Tutkimuksessa todetaan, että alueiden kilpailukyvyn lisäksi hyötyjen – kuten työpaikkojen, lisääntyneen tuottavuuden ja arvonluonnin – jakautuminen vaihtelee merkittävästi eri energiaintensiivisten toimialojen välillä, samoin kuin tarvittavat toimenpiteet. Alueiden on siksi oltava selkeitä tavoitteissaan ja tunnistettava rajoittavat tekijät.
– Kyse on teollisuuden ja infrastruktuurin kehittämisestä yhtenä kokonaisuutena sen sijaan, että eri teollisuudenaloja asetettaisiin vastakkain. Tutkimus osoittaa, että alueiden tulee tarkastella investointeja laajemmassa kokonaisuudessa, jossa klusterit voivat olla yksi tapa lisätä yhteensovittamista ja tehokkuutta. Satamien, rautateiden ja teollisuusalueiden kehittämisen koordinointi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla on myös keskeistä, sanoo Jonas Erraia Menon Economicsista, joka on laatinut raportin ESPONille.
Tutkimus painottaa nopean toiminnan tarvetta. Kun yhä useammat EU-maat lisäävät uusiutuvan energian tuotantoa ja vahvistavat sähköverkkoja, sähkön nykyisen hintaedun odotetaan pienenevän tulevina vuosina.
– Aikaikkuna on olemassa lähivuosina, kun kilpailuetumme ovat vahvimmillaan. Jos haluamme varmistaa investoinnit ja työpaikat, meidän on lisättävä yhteistyötä, nopeutettava prosesseja ja tehtävä yrityksille helpommaksi valita meidän alueemme, toteaa Rickard Carstedt, Västerbottenin alueellisen kehityksen lautakunnan puheenjohtaja.
Yhteinen asemoituminen suositeltavaa
Raportti suosittelee alueen yhteistä asemoitumista nimellä Kvarken Green Industrial Corridor, jossa olisi lähestymisväylä sijoittajille, jaetut testialustat ja pilottilinjastot sekä yhteinen osaamisen kehittämisen konsepti Kvarken Academy edistämässä koulutusta, jatkokoulutusta ja liikkuvuutta.
Ajatuksena on, että alueet kilpailevat paikkakohtaisista hankkeista, mutta tekevät yhteistyötä kaikessa esiteollisessa: osaamisen varmistamisessa, tutkimus- ja kehitysympäristöissä, infrastruktuurissa, kansainvälisessä näkyvyydessä ja standardeissa.
– Jos teemme fiksusti yhteistyötä, on todennäköisempää, että enemmän uudishankkeita todella toteutuu ja hyödyt jäävät Pohjois-Eurooppaan, sanoo Jonny Lundin, Västernorrlandin alueellisen kehityksen lautakunnan puheenjohtaja.
ESPONIN RE-INDUSTRY-raportti julkaistaan kokonaisuudessaan helmikuussa.
ESPON (European Observation Network for Territorial Development and Cohesion) on EU-ohjelma, joka tuottaa vertailuanalyysejä ja tietopohjaa aluekehityksestä ja alueellisesta suunnittelusta Euroopassa. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä jäsen- ja kumppanimaat, ja sen tavoitteena on tukea tietoon perustuvaa politiikkaa kestävän ja tasapainoisen kehityksen edistämiseksi Euroopan alueilla.
Lisätietoja:
Kuvassa vasemmalta: Rickard Carstedt, Mats Brandt ja Jonny Lundin.