Segregaation purku

Tule mukaan Segregaation purku pohjalaismaakunnissa -verkostoon!

Koulutus ja työelämä on Suomessa jakautunut voimakkaasti sukupuolen ja etnisen taustan mukaan. Terveys- ja hyvinvointialoilla ja kasvatusaloilla opiskelevat ja työskentelevät ovat yhä pääosin naisia ja teknisillä aloilla miehiä. Pörssiyhtiön johtaja tai hallituksen jäsen on yhä useimmiten mies. Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät parhaiten siivous- ja ravintola-alalle, jos työllistyvät. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on yhä suomalaistaustaisia selvästi matalampi ja he työskentelevät useammin työssä, joka ei vastaa heidän koulutustaan.

Miten tämä vaikuttaa pohjalaismaakuntien elinvoimaan ja osaavan työvoiman saatavuuteen? Mitä voimme tehdä tilanteen helpottamiseksi?

Näitä kysymyksiä ratkomme pohjalaismaakuntien yhteisessä verkostossa. Mukana on esimerkiksi oppilaitoksia, yrityksiä, elinkeinoyhtiöitä, järjestöjä, valtion viranomaisia ja maakunnan liittoja.

Jos teema kiinnostaa, tule mukaan Segregaation purku pohjalaismaakunnissa -verkostoon ilmoittautumalla osoitteeseen https://www.lyyti.fi/questions/e63829ab9c.

Lisätietoja verkoston vetäjiltä:

Etelä-Pohjanmaa: Emilia Kangas, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, emilia.kangas@seamk.fi

Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: Irina Nori, Pohjanmaan liitto, irina.nori@obotnia.fi

Pohjois-Pohjanmaa: Merja Niemelä, Oulun kaupunki, merja.1.niemela@ouka.fi ja Eija Leinonen, Koulutusavain Oy, eija.leinonen@koulutusavain.fi

Lisätietoa teemasta: Segregaation purku -hankkeen verkkosivut

Monimuotoista työelämää rakentamassa

Työikäisen väestön määrän ennakoidaan laskevan Pohjanmaalla ja koko maassa selvästi, joten kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy jatkossakin. Silloin on tärkeää, etteivät työnantajat itse omalla toiminnallaan sulje pois potentiaalisia työntekijöitä. Mitä mies- tai naisvaltaisemmasta alasta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan työnantajalta itsekriittistä tarkastelua. Millaisia mielikuvia organisaatiomme herättää potentiaalisissa työnhakijoissa? Millainen on työkulttuurimme – tuntevatko kaikki kuuluvansa joukkoon? Kutsummeko työhaastatteluun henkilöä, jolla on ulkomaalainen nimi? Monimuotoiset työpaikat ovat tutkitusti luovempia, innovatiivisempia ja tuottavampia – erityisesti jos myös johtoryhmän ja hallituksen jäsenet edustavat eri sukupuolia ja taustoja.

Pohjanmaan tasa-arvoryhmä järjesti syksyllä 2019 ja keväällä 2020 sarjan keskusteluja, joissa pohdittiin monimuotoisen työelämän rakentamista. Keskustelujen aikana syntyneet ideat ja vinkit on vedetty yhteen alla.

Mitä yksittäinen organisaatio voi tehdä?

• Viestinnän ja markkinoinnin systemaattinen tarkastelu monimuotoisuuden näkökulmasta. Näkyykö kuvissamme yksipuolisesti vain vaaleaihoisia miehiä tai naisia?
• Anonyymi rekrytointi käytännöksi. Tutkimusten mukaan työhaastatteluun kutsutaan miesvaltaisilla aloilla todennäköisemmin mies ja naisvaltaisilla aloilla nainen. Ulkomaalainen nimi heikentää mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun.
• Työympäristön ja -kulttuurin kriittinen tarkastelu. Tuleeko kaikille työntekijöille tunne joukkoon kuulumisesta? Kuinka perheystävällinen työyhteisömme on?
• Naisten aktiivinen kannustaminen ja rohkaisu uralla etenemisessä. On organisaation etu, että johdossa on sekä miehiä että naisia.

Mitä voimme tehdä yhdessä?

• Tietoisuuden lisääminen ja hyvien esimerkkien esiin nostaminen.
• Väärien ja vanhentuneiden mielikuvien oikominen. Lasten vanhemmilla ja opettajilla saattaa yhä olla vanhentuneita mielikuvia siitä, mitkä alat sopivat tytöille ja mitkä pojille tai siitä mitä esimerkiksi teollisuustyö tänä päivänä on.
• Vuoden tasa-arvoyrityksen valinta. Pohjanmaan tasa-arvoryhmä ryhtyy valmistelemaan asiaa yhdessä elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Vinkkejä koulutuksen segregaation lieventämiseksi 

• Eri koulutusalojen viestinnässä ja markkinoinnissa on hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota
  erilaisiin stereotypioihin ja niiden purkamiseen. Onko erilaiset ryhmät huomioitu viestinnässä ja
  markkinoinnissa? Onko markkinoinnissa nostettu esiin myös epätyypillisiä esikuvia?
• Myös opetuksessa käytettävään kieleen ja toimintatapoihin on tärkeää kiinnittää entistä enemmän
  huomiota. Tuntevatko kaikki tulevansa huomioiduksi ja kuuluvansa joukkoon? Neutraalia
  kielenkäyttöä, yleistysten välttämistä ja inklusiivisia toimintatapoja kannattaa harjoitella aktiivisesti.
• Stereotypioiden tunnistamista ja purkamista voi harjoitella myös yhdessä oppilaiden kanssa.
• Opinto-ohjauksessa nuoria voisi nykyistä enemmän kannustaa tutustumaan myös epätyypillisiin
  aloihin esimerkiksi työelämään tutustumisen yhteydessä.
• Muutenkin koulutuksen ja työelämän segregaatiosta kannattaa keskustella oppilaiden kanssa ja
  pohtia yhdessä sen yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Vinkkejä ulkomaalaistaustaisten opintojen ja työllistymisen edistämiseksi:

• Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ohjausta on hyvä kehittää kokonaisvaltaisesti ja miettiä
  erilaiset toimintatavat huolellisesti läpi. Esimerkiksi perhepalavereihin on hyvä lähtökohtaisesti aina
  ottaa tulkki mukaan.
• Maahanmuuttajien kielikoulutusta tulee kehittää yhdenmukaisemmaksi ja intensiivisemmäksi sekä
  niin, että opiskelijoiden erilaiset lähtötasot ja lähtökohdat huomioidaan paremmin.
  Laadukkaamman ja pidemmän kielikoulutuksen avulla maahanmuuttajilla on entistä paremmat
  mahdollisuudet työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
• Maahanmuuttajien oppimista ja työelämään pääsyä saattaisi edistää se, että kokonaisten
  tutkintojen sijaan suoritettaisiin opintomoduuleja, joiden välillä voisi tehdä työtä. Näin
  kielitaitoakin ehtisi karttua enemmän.